Insinööritaidon älykkyys



Lähestymme teknologian älykkyyttä inhimillisen älykkyyden kautta. Uuden tieto- ja viestintäteknologian tuotteita on liitetty eri teollisuus- ja palvelusektoreiden tuotteisiin ja toimintaan. Sen vuoksi on ryhdytty puhumaan mm. älykkäästä tuotannosta, älytaloista ja älykkäästä liikenteestä. Seuraavassa kuvassa esitetty älykkään teknologian vuorovaikutuskehikko on saanut alkunsa älytaloja koskeneesta tutkimuksesta ja sitä on sittemmin sovellettu älykkääseen liikenteeseen, tietoliikenteeseen sekä robotteihin ja autonomisiin järjestelmiin. Vuorovaikutuskehikko sisältää älykkään teknisen järjestelmän lisäksi käyttäjät ja tuottajat tärkeimpinä toimijoina, keskeiset tiedon lähteet, käyttäjien tarpeet, palautejärjestelmät, tiedon muuntumisen ja käyttöliittymän.
 

 

 

 

Kehittyneiden maiden nykyistä kehitysvaihetta on kutsuttu tieto- tai tietämysyhteiskunnaksi. Sille on ominaista, että tiedosta on tullut keskeinen tuotannontekijä ja tuote. Tietämysyhteiskuntakin sisältää vielä sekä maatalous- että teollisuusyhteiskunnat – tai ainakin ne osat, joita niistä on muuttuneessa muodossa jäljellä. Sekä tuotteiden, tuotannon että organisaation kehittäminen edellyttää, että toimintaan liittyvän tiedon eri muodot ja niiden liittyminen ympäristöön pystytään hahmottamaan (vertaa seuraava kuva).

 

 

 

 



Älykkyys on kyky käsitellä määrätynlaista informaatiota siten, että ongelmat ratkeavat tai

tuotteita valmistuu. Inhimillinen älykkyys voidaan Howard Gardnerin mukaan jakaa seitsemään pääryhmään: loogis-matemaattinen, kielellinen, musikaalinen, visuaalis-spatiaalinen, liikunnallinen, inter-persoonallinen ja intra-persoonallinen. Insinööritaidon älykkyys syntyy siitä, että ihminen lainaa älykkyyttään teknisille järjestelmille. Viisi näistä seitsemästä inhimillisestä älykkyydestä on edelleen tunnistettavissa teknologisissa järjestelmissä ja tuotteissa (katso alla oleva kuva).

 

 

 

 

Ihmisen - samoin kuin yrityksen - elämä tähtää johonkin päämäärään, johon pyritään käyttämällä hyväksi siihen mennessä koottuja resursseja. Kun älykkyys on kyky toimia, on viisaus tapa toimia. Sekä ihmisen että organisaation kannattaa pyrkiä viisastumaan, jolloin jo kerättyjä resursseja käytetään älykkäästi hyväksi valittuihin päämääriin pyrkimiseen ja uusien resurssien luomiseen.